Loppuviikon viikonloppu
Poikkeuksellisesti minulla alkoi viikonloppu jo tänään. Olisi kiva, jos tämä pidennetty viikonloppu saisi katkaistua pitempään jatkuneen v*tutuksen, sekä onnistuisi rauhoittamaan minut ärsylimäisistä ajatuksista. Se, mistä minun ärsyyntyminen johtuu, onkin asia, mitä en vielä itsekkään ole saanut kuvitettua täydeksi kuvaksi.
Joskus minua ottaa päähän tuntea ja nähdä asioita epäoikeudenmukaisina / väärinä, pystymättä kuvittamaan niitä tarpeeksi tarkasti siihen muotoon, että niistä saisi tehtyä yhtään järkevästi ymmärrettävää argumenttia. Verbaalisesti olen hieman tökerö ja lahjaton, ehkä siksi arvostan hiljaista tietoa ja olen useimmiten hiljaa, mikä on tähän mennessä ollut ehkä se paras vaihtoehto. Siinä osaa olla itsestä kiinni pitämistä kun menetän malttini. Yleisesti minusta voi tulla hyvin rauhallinen kuva, mutta olen kaikkea muuta kuin rauhallinen. Ihmiset osaavat järkyttyä kun minun pinnani menee täyteen, mistä taas tuli mieleen se, että olen aivan liian pitkäpintainen. Mitä kirjoittamiseen taas tulee, niin se sujuu hieman paremmin, mutta siitäkään en tunnu saavan kaikkia asioita haluamaani muotoon. Loppujenlopuksi kaikki tuntuu tyhmältä, mutta se taas ei tarkoita sitä, etteikö kaikki tuntemani asiat olisi todellisia tai oikeutettuja. Tarvitsisi varmaan jonkun valitustulkin aukomaan päätä.
Pitkästä viikonlopusta huolimatta, mitään vapaa-aikaa tässä en kuitenkaan ennätä hirveästi pitämään, sillä minun pitää ruveta rakentamaan yhtä proggista, vielä kun riittää otollista aikaa ja intoa. Koulutehtävät onnistuvat työllistämään myös jonkin verran, sekä kesällä kyhäilemät proggikset pitäisi viimeistellä. Ei siinä mitään, ei minulla mitään parempaa tekemistä kyllä olisi ollutkaan. Olen varmaan vastuuntunteva ja tunnollinen uurastaja, sillä jos en saa jotain aloittamaani asiaa, tai asiaa, mikä pitäisi aloittaa, suoritettua, alan tuntemaan kurjaa oloa hieman siihen sopimattomassa mittakaavassa. On tässä kyllä tullut työskenneltyäkin viime kuukausina hieman liikaakin, joten ehkä tässä on myös syytä olla tyytyväinen omasta ahkeruudesta.
Kuvasin eilen yhtä tehtävää, missä minun alun perin piti käyttää kahta salamalaitetta, mutta enpähän sitten saanut toista niistä orjuutettua niin millään, kun en enää muistanut miten se tehdään. Soitin sitten Henriina kullalle, joka sitten ystävällisesti opasti minua, miten Nikon SB-600 saa orjuutettua. Jotenkin tuntui niin monimutkikkaalta ja tyhmältä nuo säätönamiskat ja näppäinyhdistelmät, millä kyseisen salamalaitteen sai orjuutettua. Vähän oli sellainen fiilis kun yrittäisi syöttää johonkin peliin näppäinkoodeja salatasojen avaamiseksi.
Sari muuttaa ensi kuussa Joensuuhun opiskelemaan. Lupasi syödä jäätelö ja sisustaa kanssani. Ismo sanoi minun tarvitsevan viherkasveja, vaikka olen melkein yksi vihannes itsekin. Haluaisin albiinon kääpiösiilen, mutta se olisi lähinnä eläinrääkkäystä, joten taidan jättää välistä.