Tunnemaailman värikartta viikolta 38
Kulunut viikko on ollut varmaan henkisesti raskain pitkään aikaan. Ei niinkään ahdista taikka masenna, mutta mikään ei ole paikallaan ja raivostuttaa jatkuvasti. Siis joka-ikinen-hemmetin-asia onnistuu ottamaan päähän, oli se sitten miten hyvä tai ikävä. Tuo saa sulkeutumaan aikalailla pois muista, mikä on ehkä vain hyvä, sillä harva varmaan tavoittaisi epäoikeudenmukaisia kiukunpuuskiani. Harva tuntuu tavoittavan noin muutenkaan, mikä ruokkii aika hyvin yksinäisyydentunnetta. Paikoitellen se on niin, mitä enemmän ihmisiä on ympärillä, sitä enemmän tuntee olonsa yksinäiseksi. Toivottavasti nyt kukaan ei kuitenkaan loukkaudu siitä, että sanon olevani vaikeasti tavoitettavissa, jos loukkautuu, voi tulla tänne imuroimaan. Mulla on sulle kuules hommia!
Koulusta kun pääsee kotiovelle, huomaa, että koulusta lähtiessä on tunteet vielä kasassa, kotiovella ne on levinneet aivan totaalisesti. Silloin tuntee, että sitä kotiovea ei tarvitsisi edes avata, kun voisi kävellä raivon/vihan voimalla läpi. Tämä johtuu siitä, että saan siinä välillä ajan omille ajatuksille. En tiedä, haluaisinko sitä, mutta ehkä on kuitenkin parempi antaa asioiden tuntua kuin patoutua enää yhtään pitempään.
Mitä tuohon raivoon ja vihaan tulee, niin oikeastaan tunnen sitä ja muita tunteita aivan oikeutetusti. Ei ehkä liittyen suoranaisesti siihen päivään, mutta kaikkeen kuluneeseen paskaan, joka jaksaa kolkuttaa vielä pitkään olkapäätäni. Nämä vain tulevat pinnalle pienistä asioista niissä päivissä. Muistuttavia tekijöitä. On raskasta käydä yli kymmenen vuoden tunneskaala läpi vajaassa kymmenessä sekunnissa. Enää en oikeastaan ihmettele miksi ottaa päähän.
Tämä on tulosta sille, että pääsin tuossa kesän aikana yksityiseen terapiaan, vanhan nelivuotisen hoitosuhteen päätyessä. Tämä uusi tuottaa ja on tuottanut suuren määrän tulosta jo näin lyhyessä ajassa, mikä voi johtua myös siitä, että olen joutunut kasvamaan viimeisen vuoden aikana huomattavasti ja elinympäristöni on muuttunut.
Näkisin tämän kaiken positiivisena, että kanavat alkavat vihdoinkin purkautumaan. Asioiden läpikäyminen ei ole helppoa, eikä paha fiilis tarkoita suinkaan mitään huonoa tai takapakkia missään. Paineen alla syntyy timantteja, mutta se voi myös musertaa.
Eteen päin mennään, oli tunnemaailman värikartta minkä värinen tahansa.