Valontuoja

Insomniac’s Dream | 0

Jos ihminen osaisi käyttää hänelle suotuja unenlahjoja, olisi se aika merkittävän positiivinen asia. Tämä ihminen ennen viime viikkoa ei osannut silloinkaan, mutta silloin unta tuli aivan liikaa, nyt sitä tulee liian vähän. Taikasienet alkavat kylläkin pikkuhiljaa sammahtaa omaan rankkaan menoonsa.

Illalla alkaa väsyttämään kahdeksan ja kymmenen välillä, milloin vielä tuntee voivansa nukkua ties miten pitkään, mutta kun rupeaa nukkumaan, pystyy nukkumaan sen kaksi – kolme tuntia, jonka jälkeen herääkin sitten niin, että unen saanti tuntuu lähes mahdottomalta. Ja kun itseään yrittää pakottaa pysymään siinä samassa paikassa, alkaa ahdistus ja tukala olo hiipimään nurkan takaa.

Jotenkin tämä kuulostaa jostain niin tutulta, mutten saa nyt päähän mistä.

Viimeinen reilu viikko on mennyt rattoisasti vääntäessä useampaa pientä ja vähän suurempaakin proggista. Hommia riittää aina, eikä ne kyllä tekemällä lopu. Varsin tyytyväinen kyllä olen, alkaa tulla uusia näkymiä, vaikka dead-linet alkavatkin kummittelemaan ja minusta tuntuu siltä, etten saa tarpeeksi hyvää aikaiseksi.

Jatkuvasti omaan tunteen siitä, että olen jotenkin aikaansaamaton, vaikka en osaakaan pistää sitä pientä työnarkomaania aivoistani off-asentoon, vaan jatkan niin kauan, kunnes olen tyydyttänyt itsestäni sen tulosta vaativan osapuolen. Ristiriitaista.

Jotkut asiat tulevat pakottamalla, oli kyseessä miten luovaa työtä tahansa, joitakin asioita taas pitää etsiä hieman pidempään. Paras neuvo tähän mennessä projektin aloittamisessa on ollut se, ettei ajattele rupeansa tekemään sitä, vaan rupeaa yksinkertaisesti tekemään. Sama tuntuu pätevän vähän kaiken aloittamiseen. Jos tuota ajattelee, se alkaa tuntumaan jotenkin idioottimaiselta, mutta tähänkin pitää sanoa, että varmasti aika moni asia loppujenlopuksi alkaa tuntumaan. Ei siis pidä ajatella sitä liikaa.

D300 / Party Hard | 0

Kolmen kuukauden odotus täyttyi eilen posteljoonin mukanansa tuomaan D300 -rungoon. Oli hieman ongelmista saada kyseistä vekotinta. Yritin ensin suosiolla ostaa Suomesta, mutta kun kyseinen liike, mistä tilasin sen, ei ole www-sivujensa mukaan saanut sitä vieläkään, niin päätin tilata kameranrungon ulkomailta. Viikko tilauksen pistettyä se on nyt käsissä. Molemmat puljut saavat minulta pisteet asiakaspalvelun ystävällisyydestä. Sähköposteihin vastattiin Suomessa vajaan tunnin viiveellä, oli kellon aika sitten aamupäivä, iltapäivä tai ilta. Muualle Tellukseen ei ollut koskaan tarvetta lähettää postia.

Eilen hieman hypistelin ja testailin, mutten mitään sen kummempaa. Tänään piti testata hieman enemmän ja lähdin kuvaamaan, vaikka ulkona ilma olikin suhteellisen karsea. Muutaman ruudun kuvattua kuitenkin huomasin sairastuneeni. Olen siis nyt vatsataudissa. Puhkesi yllättäen ja meinasi lähteä siinä samassa taju, tuntui se niin mielenkiintoiselta. Onneksi pääsin yhtenä palasena kotiin potemaan tätä koettelemusta. Niin kauan kuin olen pitkään liikkumatta, olo on suhteellisen siedettävä, mutta auta armias jos liikahdan vähänkin, niin se kyllä alkaa tuntumaan.

Ei se mitään, sellaista se on. Joskus vain pitää sairastaa. Mieliala on suhteellisen korkealla. En ole koskaan oikein jaksanut lannistua tällaisista. Palaillaan kun mahassani asustelevat taikasienet lopettavat juhlimisen. Taisivat nimittäin innostua hieman liikaa tuosta D300.

En kerro | 0