Valontuoja

Hellraiserin paluu

Sunnuntaina tuli jatkettua kohtalokasta tapahtumasarjaa, mikä sai alkunsa määrittämätön aika sitten siitä, kun koimme Ismon kanssa hyväksi ideaksi katsoa kaikki Hellraiserit putkeen yhden viikon aikana. Emme kuitenkaan silloin pystyneet näkemään läpi kaikkia Hellraisereitä rajoitetun saatavuuden takia. Ymmärtäähän sen, että kun kyseessä on näinkin hyvä sarja elokuvia, niin ne menevät vuokraamon hyllyltä kuumille kiville. Pettymyksemme oli suuri, muttemme lannistuneet tästä takaiskusta.

Kun jonkun asian aloittaa, se olisi hyvä myös viedä loppuun. Tällä periaatteella jatkoimme tätä suurta kulttuuritapahtumaa ja katsoimme läpi ensimmäisen Hellraiserin. Koska kyseessä oli näinkin suuri kulttuuritapahtuma, niin pyysin Mikkoa ja Jannea jakamaan tätä iloa kanssani. Koska halusin yllättää pörröiset kaverukseni, paljastin elokuvan vasta kun olimme saapuneet Herwuudin synkään urbaaniin viidakkoon, missä Ismon ja Marian sattuivat pitämään bunkkeriaan.

Paikoitellen oli niin jännittävää, että jouduin laittamaan silmäni kiinni. Pakkohan sen oli siitä johtua?
Voin puhua koko porukan puolesta ja kehua, että elokuva oli hyvä ja suosittelen tätä kaikille katsottavaksi.

2 kommenttia jutulle “ Hellraiserin paluu ”