Bermudan kolmioon ja takaisin
Eilen tuli pyörähdettyä puoli päivää Hämeenlinnan puolella näkemässä pitkästä aikaa Henriä ja ensimmäistä kertaa Heliä. Henri ei tiennyt tästä ennen kuin näki mistä suunnasta juna tulee, sen jälkeen ei kuulema enää ollut epäilystäkään kuka muu se voisi olla. Oltiin salakavalasti suunniteltu Helin kanssa Henrin selän takana tämä. Tuli taas juteltua, mistä muustakaan, kuin valokuvaamisesta ja katsottua lisää valokuvaamiseen liittyviä juttuja. Jaamme Henrin kanssa sen saman polttavan halun aina kehittyä jollain tavalla eteenpäin.
Koska meiltä Henrin kanssa löytyy tietotaitoa, osaamista, luovuutta ja halua, niin päätettiin sopia, että meidän pitää aloittaa tekemään yhdessä jotain vielä määrittelemätöntä proggista. Tässä kuitenkin menee oma aikansa, ennen kuin päästään tositoimiin, sillä mies hikuttaa itseään vielä 9kk ajan mieskoulussa. Tuli valituksi johonkin erikoisjohtajakoulutukseen, jossa pääsee jakamaan käskyjä eteenpäin jaettavaksi ja luikkimaan tankkien ja joidenkin panssarijanoneuvojen seassa. En minä näistä tiedä mitään, enkä oikeastaan välittäkään mistään muusta kuin siitä, että voin kuvitella Henrin persoonan sopivan kyseiseen hommaan.
Pois tuolta Bermudan kolmiosta pääsin Ismon, Marian ja Kimin kyydillä, jotka tulivat kirkkaan oranssilla autolla Helsinnistä. Loppuilta meni katsella huonoa leuat loksauttavaa elokuvaa, jakaessa marttamaisesti leffavinkkejä ja vaihdettua laadultaan huonoja juttuja. Päästyäni vähän ennen puolta yötä kotiin, jatkoin huonojen elokuvien katsomista lahjakkaasti. Rikoin tämän hyvän huonojen elokuvien katsomisen putken yllätyksekseni tänään, kun katsoin oikeasti hyvän scifi tv-elokuvan.